Kultainen leikkaus on jo antiikissa käytössä ollut sommittelusääntö. Kultainen leikkaus (englanniksi golden ratio) saadaan helposti jakamalla jana kahteen osaan niin, että lyhyemmän ja pidemmän osion suhteeksi tulee noin 1:1,618.

Näin lasket kultaisen leikkauksen valokuvaan

Käytännössä siis jos haluat jakaa 1920 pikseliä kultaisen leikkauksen mukaan, kaiva laskin tai exceli esille ja tee näin:

Valokuvaajan näkökulmasta kultainen leikkaus muistuttaa hiukan yksinkertaisempaa kolmijakoista sommittelusääntöä, jossa kuva-ala jaetaan pysty- ja vaakasuunnassa kolmeen yhtä suureen osaan.


Mainos


Kultainen leikkaus on kuitenkin ennen kaikkea kuvan tarinaa ja liikettä tukeva sommittelu, jossa ei riitä että elementit sijoitetaan johonkin kolmannekseen. Kultaisesta leikkauksesta johdettu Fibonaccin spiraali on kelpo työkalu niin valokuvaa otettaessa mutta etenkin editoidessa. Voit tallentaa alla olevan png:n ja asettaa sen oman kuvasi päälle.

Fibonaccin spiraali

Näin käytät kultaista leikkausta valokuvassa

Kultaista leikkausta voi käyttää esimerkiksi horisontin kohdan määrittelyyn, arkkitehtonisten linjojen asetteluun tai kuvan pääelementtien asetteluun. Nyrkkisääntönä on, että kuvasta tulee tasapainoinen ja miellyttävä, kun elementit sijoitetaan johonkin janojen leikkauskohtaan.

Fibonaccin kaarta voi käyttää sommittelun tukena jo kuvaa otettaessa. Ajatuksena on silloin se, että kaari kietoutuu kuvan ydinkohdan ympärille ja katsetta ohjataan yleensä vasemmalta oikealle.

Näin käytettäessä kuvaajan pitää miettiä paitsi pääkohteen asettelua mutta myös toissijaisten kohteiden asemaa kuvassa. Kultainen leikkaus onkin hiukan hankalampi käyttää kuin yksinkertaisempi kolmijako.

Myös kuvaa rajatessa voi avuksi ottaa kultaisen leikkauksen. Esimerkiksi Adoben Lightroomissa on valmiina kultaisen leikkauksen apuviivat. Valitse rajaustyökalu (Crop tool) ja vaihda apuviivoja painamalla O.

Kolmiulotteinen Fibonaccin kaari ja kultainen leikkaus

Haastavissa muotokuvissa tai asetelmissa voi auttaa, kun Fibonaccin kaarta ajattelee kolmiulotteisena. Kaaren kerä voi silloin olla maastokarttaa ajateltaessa joko painauma tai nyppylän huippu.

Näin voi esimerkiksi suunnitella mihin kuvassa tarvitaan etualaa ja mihin kohde asetellaan. Fibonaccin kaarelle voi myös asetella toissijaisen kohteen.

Esimerkkejä valokuvista, jossa on kultainen leikkaus

Kultaista leikkausta käyttäessä tuntuu huijaukselta, että suhdeluku ilmoitetaan kolmen desimaalin tarkkuudella mutta useimmat kuvat ovat pikemminkin sinne päin. Tuntuisi nimittäin siltä, että jos kauneus on nimenomaan tuossa suhdeluvussa niin vaikkapa 1:1,7-suhdeluku ei enää olisi absoluuttisen kaunis ja harmoninen.

Sommittelusäännötkin on kuitenkin tehty rikottavaksi. Alla olevissa kuvissa on käytettu Fibonaccin spiraalia ja kultaista leikkausta kuvan rajaamiseen. Osa kuvista ohjaa vaikkapa katseen suuntaa paremmin kuin toiset.

Yllä: Mallin asento, taustalla heikkona näkyvät linjat ja kuvan rajaus sopivat hyvin kultaiseen leikkaukseen.

Yllä: Luontolähikuvassa katse kiinnittyy kalliomaiseen keloon. Vasemmalla etuala ohjaa hyvin katsetta, mutta on hiukan liian lähellä fokuskohtaa.

Yllä: Kuvan kurjet voisi sijoittaa melkeinpä mihin kohtaa kuvaa tahansa. Tässä rajauksessa ne on laitettu Fibonaccin spiraalin keskustaan. Lintujen liike saa jatkua tyhjälle taivaalle vasemmalle.

Mukavia kuvaushetkiä!