Riippumatossa nukkuminen: Kokemuksia, kikkoja ja kohtaamisia

Sisältää *-merkittyjä markkinointilinkkejä.

Riippumatto on täydellisen rentoutumisen vertauskuva. Kokeilin riippumatossa nukkumista kevyissä kenttäolosuhteissa ja huomasin, että alkuun pääseminen vaatii viitseliäisyyttä. Tässä artikkelissa on luvassa vinkkejä riippumattoiluun, kokemuksia todellisuudesta sekä loppupuolella myös kosminen kohtaaminen, joka… no jätetään sen läpikäynti vielä.

Jos siis olet vielä aloittelija riippumattoilun suhteen, tästä jutusta saat toivottavasti hyvät eväät retken suunnitteluun.

Mainos

Kokemuksia XXL:n MacKenzie -riippumatosta

Testissä on XXL:n tarjouksesta hankittu MacKenzie Hiking Hammock With Tarp -riippumatto, jonka hinta tarjouksessa oli 50 €:n luokkaa.

Riippumaton koko: 260 x 140 cm

Suojakatos: 366 x 285 cm

Riippumaton materiaali: 210T-nailon

Mukana oli riippumatossa kiinni oleva hyttysverkko sekä neliönmallinen tarppi. Lisäksi mukana oli nyöriä ja telttakiilat. Osiltaan kyseessä oli siis pääosin kattava paketti, jolla pääsi hyvin mattoilemaan Suomen kesään.

Minulla ei ole kokemusta muista riippumatoista, joten en osaa verrata juuri tätä mattoa muihin. Materiaali oli nailonia ja kestävän oloista ja hyttysverkko oli ehdoton. Sopivan asennon löytäminen oli hiukan hankalaa, mutta en tiedä johtuiko se minusta, matosta vai maton kiinnityksestä.

Tämän kokemuksen perusteella uskaltaisin suositella XXL:n MacKenzie-riippumattoa kevyeen mummolariippumattoiluun. Jos olisin Lapin vaelluksella niin panostaisin ehkä vielä johonkin väljempään riippumattoon (esim. Ticket to the Moon Pro Hammock*).

Perusteet riippumattoilusta: tämän opin ja tähän uskon

Ennen kuin pääsee rentoutumaan riippumattoon pitää ensin kiehuttaa päreitään. Hyttyset inisee, solmuista tuttuja on vain yksin-, kaksin- ja kolminkertainen umpisolmu ja sopivien puiden löytämiseen vaaditaan davincimaista hahmottamiskykyä.

Tässä perusteet, jotka etsin netistä ennen kuin aloin kiinnittää mattoa. Oletamme, että kiinnität riippumaton puihin.

  • Puiden pitää olla vahvoja ja terveitä
  • Puiden välimatka voi olla esim. 3–4 metriä riippumaton pituudesta riippuen
  • Riippumaton pohjan pitäisi olla noin sääriluun korkeudella maasta, kun siinä istutaan.
  • Sopivan kulman löytäminen ei välttämättä onnistu heti
  • Sopiva kulma köyden ja maan välillä on noin 30 astetta

Miten riippumatto kiinnitetään puuhun köysillä?

Puita on syytä käsitellä hellävaroen. Pelkkä köysi nirhaa puuhun jäljet, joten puuhun kiinnitystä on syytä miettiä. Vaihtoehtoina on esimerkiksi:

Itse tein vanhasta retkipatjasta noin 20×40 senttimetrin kokoiset palaset, joita käytin puun ja käyden välissä. Jos teet Aalhon mallin mukaisen tee-se-itse-valokuvarepun niin voit käyttää retkipatjan ylijäämäpalat tähän.

Yrityksen, erehdyksen ja YouTuben avulla löysin sopivan keinon solmia riippumatto puuhun köyden avulla. Siinä auttaa solmu nimeltä ulkosorkka. Vaikka solmit alla olevan mallin mukaisesti, testaa riippumattoa ensin varovasti ennen kuin heittäydyt roikkumaan teroitettujen tikkujen päälle kiristettyyn mattoosi.

  • Taita köysi kaksinkerroin
  • Kierrä köysi puun ympäri niin että lenkki on oikealla. Lenkin pituus on riippumaton hakasen etäisyys puusta.
  • Tee ulkosorkka alla olevan kuvan mukaisesti
  • Kiristä ja kiinnitä riippumaton karabiinihaka

Ulkosorkka on helppo purkaa, mutta pitää lujasti.

Nämä tarvitset riippumaton lisäksi

Kun riippumatto on saatu roikkumaan kahden puun väliin niin ollaan jo pitkällä, muttei maalissa. Jos on tarkoitus nukkua yön yli eikä säästä tai lämpötilasta ole varmuutta, kannattaa virittää myös tarppi riippumaton ylle. Se suojaa sateelta ja estää kehonlämpöä säteilemästä suoraan avaruuteen.

Tarpin voi laittaa moneen eri asentoon, mutta yksi helppo tapa on virittää se samojen puiden väliin ja kiinnittää puuhun tai maahan maton sivuilla.

Yön yli nukkumiseen tarvitset myös muutaman muun lisävarusteen. Nukuin kaksi yötä riippumatossa ja paremmin olisi onnistunut jos mukana olisi ollut heti nämä kaikki:

  • Makuupussi
  • Makuualusta
  • Talja
  • Tyyny
  • Pipo
  • Kerrasto
  • Sukat
  • Silmälaput*
  • Korvatulpat

Kylmä ilma tulee riippumaton pohjan kautta eikä pelkkä makuupussi riitä pitämään lämpimänä. Makuualusta auttaa, mutta jokin taljantyyppinen pysyy paremmin paikallaan. Lisäksi pää kannattaa suojata tyynyllä ja pipolla. Esimerkiksi Scandinavian Outdoorsilta löytyy kaikenlaisia tarvikkeita*.

Tarjolla on myös esimerkiksi riippumaton alushuopia*, jotka ripustetaan riippumaton alle.

Vinkkejä riippumatossa nukkumiseen

Nämä vinkit voivat auttaa sinua valmistautumaan riippumatossa nukkumiseen.

Aloita lähimatkailulla

Aloita paikassa, jossa pääset sisälle nukkumaan (takapihalla tai lähimetsässä). Riippumatossa nukkuminen voi olla hankalaa ja traumoja voi lievittää sillä, että kesken yön voi luikkia takaisin kunnon sänkyyn nukkumaan.

Nuku matossa hiukan vinottain

Banaaniasento ei ole ihmiselle luontainen. Jos riippumatossa makoilee hiukan keskilinjasta vinossa niin keho asettuu suorempaan ja nukkuminen on helpompaa.

Ota mukaan korvatulpat ja silmälaput

Luonto on parasta silloin kun se pysyy luonnossa. Korvatulpat ja silmälaput auttavat hiljentämään hyttysen ininät ja pimentämään keskiyön auringon. Nukkuessa ei näe eikä kuule muutenkaan mitään, joten kokemus ei laimene vaikka käyttäisitkin suojavälineitä.

Jos retkeilet sarjamurhaajien elinympäristössä niin korvatulpat vaimentavat myös moottorisahan ääntä. Tilanteesta riippuen se voi olla joko huono tai hyvä asia.

Varustaudu lämpimästi

Suomessa tulee kesällä yllättävän kylmä yllättävän nopeasti. Riippumaton pohja kannattaa eristää mahdollisimman hyvin ilmasta. Pelkkä makuupussi ei siihen riitä. Tarjolla on myös riippumattoihin suunniteltuja alusta, jotka pysyvät paremmin paikoillaan.

Kokemuksia riippumatossa nukkumisesta kesällä

Suurena luonnonystävänä laitoin riippumaton kivenheiton päähän mummolan terassista. Petasin myös vintille valmiiksi sängyn, jos tuntuisi siltä, että haluaisin takaisin sisälle nukkumaan. Lämpöä oli päivällä ollut noin +20 astetta ja yöksi oli ennustettu kuulasta noin +10 astetta.

Ensimmäisenä yönä ihastelin luonnon magiaa, kuuntelin tuttujen ja tuntemattomien lintujen huutoja ja katselin, miten pilvet hitaasti lipuivat ylläni.

Ainakin Instagramin mukaan.

Oikeasti makasin rusina-banaani-asennossa ja yritin hytkyä makuualustaa takaisin alleni. Liikkeeni muistuttivat pikemminkin hiekkarannalla sätkivää ahventa kuin unen läpi halkovaa joutsenta. Olkapää tuntui siltä kuin riippumaton lisävarusteena olisi ollut lihaan pureutuva keskipitkä ruuvimeisseli.

Juuri kun siedettävä asento oli löytynyt, luonto kutsui ja minun piti kömpiä kylmään metsänreunaan. Palattuani onnistuin nukahtamaan, mutta heräsin siihen, että takaraivo oli jäässä ja tulessa yhtä aikaa. Aivoistani oli puutunut se osa, jossa lomapäivien kertyminen lasketaan.

Olin takaisin mummolan vintillä nukkumassa 00.02.

Toisena yönä olin valmistautunut paremmin. Siirsin riippumattoa parempaan asentoon. Laitoin pipon päähän ja puhallettavan tyynyn niskan alle. Onnistuin löytämään kylkiasennon, jossa olkapää ei jomottanut. Uni ei meinannut tulla, mutta keskityin hengittelemään metsän tuoksua ja vaivuin hiljalleen luonnolliseen, syvään ja palauttavaan esi-ihmisen uneen.

Kosmisia kohtaamisia

Sitten päästäänkin niihin kosmisiin kohtaamisiin, jotka alussa lupasin.

Alkuyön banaanihiki oli muuttunut kylmännihkeäksi kyljykseksi. Liikuin valveen ja unen välillä. Silmälaput ja korvatulpat sulkivat maailman ulkopuolelle.

Sitten yhtäkkiä heräsin vahvaan tunteeseen, että jokin suuri on kiinnittänyt huomionsa minuun. Jokin kosmisen suuri. Unenpöpperöisessä mielessä kuvittelin maapallon kokoiset kaksi linssiä, jotka asettuivat kohdilleen juuri riippumattoni yllä.

Sydän hakkasi. Tarkkailu ei tuntunut hyvän- tai pahantahtoiselta vaan se oli pikemminkin ylitsevuotavan neutraali. Ensiksi ajattelin, että jokin ufo on pysähtynyt riippumaton ylle. Sitten ajattelin, että jokin jumaluus on kosmisella matkallaan pysähtynyt hetkeksi katsomaan minua samoin kuin minä hetkeksi kiinnitän huomioni hauskannäköiseen pilveen.

Tunne laantui. Revin silmälaput ja kurkistin makuupussin reunan yli, oliko huomionkiinnittäjä sittenkin jokin metsän eläin. Mitään ei näkynyt.

Jos olisin ollut viikon yksinvaelluksella Sallan erämaassa, olisin voinut sanoa, että kohtasin kosmisen voiman, joka kysyi minulta ilman sanoja, pelkästään huomionsa voimalla: hassu otus, mitä sinä aiot elämässäsi tehdä? Koska olin mummolan takametsässä, minun täytyy sanoa, että tunne taisi olla vain unta.

Kello oli 2.21. Kömmin takaisin mummolan vintille nukkumaan.

Kirjoittaja: Jukka Aalho

Jukka Aalho on oululainen kirjoittaja, puhuja ja innostuja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.